Loiste-yhtiöiden sähköntuotanto uuteen ennätykseen viime vuonna

Etenkin Loisteen vesivoimatuotanto teki historiaa, kun tuotannossa päästiin 20 prosenttia budjetoitua suurempaan määrään. Kajaanin Energiatuotannon ja Loisteen yhteenlaskettu tuotantomäärä Kainuun Voiman vesivoimalaitoksissa oli 104 GWh.

Tämän lisäksi vesivoimaa Loisteen taseeseen tuotettiin Kemijoki-osuuksilla 50,7 GWh ja Pyhännänkosken voimalaitoksessa 6,6 GWh.

”Viime vuoden tulokseen vaikutti onnistuneen tuotannon ja vesitilanteen lisäksi sähkön korkea tukkuhinta”, kertoo Loisteen sähkön ja kaukolämmön tuotannosta vastaava liiketoimintajohtaja Marko Kesti.

Sähkönkulutus kasvoi Suomessa – päästöt eivät

Sähkönkulutus kasvoi Suomessa viime vuonna ja palasi takaisin pandemiaa edeltäneelle tasolle.

”Sähkönkulutuksen kasvuun vaikuttivat talouden toipuminen koronasta sekä sääolosuhteet. Talvihan oli kunnon pakkastalvi, ja etenkin joulukuussa oli hyvin kylmää”, arvioi Marko Kesti.

Vaikka sähkön kulutus nousi, eivät ilmastopäästöt nousseet, sillä sähkötuotannon lisäys katettiin Suomessa uusiutuvalla energialla. Päästöttömän sähkön tuotanto nousi Suomessa vuoden 2021 aikana uuteen ennätykseen – 87 prosenttia sähköstä oli päästötöntä.

Kainuun Voiman energiantuotannossa uusiutuvan energian osuus nousi yhteensä 72,7 prosenttiin.

Turpeenkäytön haitalliset vaikutukset puolestaan pienenivät, sillä voimayhtiö vähensi turpeenpolttoa 18,3 prosenttiin, kun vuonna 2020 turpeen osuus oli vielä 23,2 prosenttia.  Koko Suomessa turpeen hyödyntäminen sähköntuotannossa väheni Suomessa kahteen prosenttiin.

”Jatkossa keskitymme ydinliiketoimintaamme eli sähkön sekä kaukolämmön jakeluun ja tuotantoon. Siirrymme tuottamaan ja  käyttämään pääosin uusiutuvaa energiaa. Olemme luopuneet ydinvoimasta ja tulevina vuosina luovumme myös turpeen käytöstä”, kertoo Loiste-yhtiöiden toimitusjohtaja Reino Huusko.

Uusiutuvaa energiaa tuulivoimasta – Neljä uutta tuulivoimapuistoa aloitti tuotannon

Kajaven läntinen rengasverkko valmistui, ja verkkoon kytketyt neljä tuulivoimapuistoa aloittivat uusiutuvan energian tuotannon. Kajavella on tällä hetkellä liittymissopimukset kuuteen tuulipuistoon, joiden yhteenlaskettu vastaanotettu energia oli 171 gigawattituntia ja huipputeho 489 megawattia (MW). Tämä on noin kolminkertainen määrä verrattuna Kajaven verkosta kulutukselle luovutettuun huipputehoon. Tuulipuistojen vuotuinen tuotantomäärä (noin 1600 GWh) vastaisi noin 90 000 sähkölämmitteisen asunnon sähkönkulutusta.

Koko Suomen tuulivoimatilastoissa Kajaani ja Pyhäntä nousivat viiden suurimman tuulivoimaa alueellaan tuottavan kunnan joukkoon.

Kainuussa on nyt toiminnassa 39 tuulivoimapuistoa, ja maakuntakaavassa on varausta jäljellä vielä noin 120 tuulivoimalan rakentamiseen. Näiden lisäksi Kainuussa on myös pieniä tuulipuistohankkeita, joissa on yhteensä reilusti yli 350 tuulivoimalaa. 

Energiateollisuus ry:n mukaan koko Suomessa tuulivoiman kapasiteetti kasvoi viime vuonna neljänneksen edellisestä vuodesta (+671 MW). Tuotantomäärässä eivät näy Kajaven uudet tuulivoimapuistot, koska ne valmistuivat vasta loppuvuodesta.

Sähköverkot entistä varmempia myös myrskyissä ja tykkylumen alla

Kajave jatkoi määrätietoisesti työtään sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseksi ja käyttöönotti ennätyksellisesti yli 43 Me:n arvosta uusia sähköverkkoja vuonna 2021.

Kilometreiksi muutettuna se tarkoittaa 975 kilometriä jakeluverkkoa, josta 68 % oli kaapeloitu maahan säiltä suojaan. Verkkoa laajennettiin uusilla liittymillä ja vanhaa verkkoa korvattiin myös siirtämällä ilmajohtoja teiden varsille.

Lisäksi suurjännitejohtoja (110 kV) rakennettiin noin 50 kilometriä tuulipuistojen liityntöjen vuoksi.

”Sähköverkon toimitusvarmuuden parantamistyö jatkuu meillä vielä pitkään. Olemme sitoutuneet täyttämään verkon toimitusvarmuudelle asetetut vaatimukset vuoteen 2036 jatkuvana siirtymäaikana”, kertoo Kajaven toimitusjohtaja Timo Jutila.

Kajave ei veloittanut asiakkailtaan perusmaksua joulu- ja marraskuussa. Perusmaksuttomien kuukausien taustalla on elokuussa voimaantullut sähkömarkkinalain muutos.

”Muuttunut lainsäädäntö ja kohonneet raaka-ainekustannukset tekevät verkon kehittämisestä entistä haastavampaa”, sanoo Jutila.