Uutinen

Poikkeuksellinen vuosi leimasi Loiste-yhtiöiden toimintaa 2022

Energian hinnan nousu ja varautuminen mahdolliseen sähköpulaan tekivät vuodesta 2022 poikkeuksellisen Loiste-yhtiöille. Kohonneet tuotantokustannukset heikensivät erityisesti lämpöliiketoiminnan tulosta. Uutta säävarmaa sähköverkkoa rakennettiin 700 kilometrin verran.
lunta

Vuosi 2022 oli koko Suomen energiasektorilla poikkeuksellinen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikeutti energian saatavuutta ja nosti sähkön hinnan korkeaksi, mikä koetteli niin sähköyhtiötä kuin kuluttajiakin. Vuosi 2022 oli sähkön tukkuhinnoissa kaikkien aikojen kallein.

Loiste-yhtiöiden sähköntuotanto oli viime vuonna lähellä keskiarvovuosien tasoa. Yhteenlaskettu tuotantomäärä oli 192,8 gigawattituntia (GWh), josta vesivoimaa oli 95,2 GWh ja lämpövoimaa 97,6 GWh.

”Onnistuimme vaikeanakin aikana sähköntuotannossa niin, että pyrimme osaltamme helpottamaan pohjoismaista sähköpulaa tuottamalla omalla kapasiteetillamme maksimaalisesti sähköä”, Loiste-yhtiöiden vt. toimitusjohtaja Lasse Aarnio kertoo.  

Yleinen kustannustason nousu ja voimalaitospolttoaineiden korkea hinta heikensivät erityisesti lämpöliiketoiminnan eli Loiste Lämmön tulosta.

”Tulosta rasittivat myös kohonneet päästöoikeusmaksut, kun venäläisen biopolttoaineen tuonnin katkettua jouduimme lämmöntuotannossa lisäämään turpeen käyttöä”, Loiste Lämmön toimitusjohtaja Marko Kesti sanoo.

Toisaalta öljy- ja sähkölämmityksen kohonnut hintataso vauhditti Loiste Lämmön liittymämyyntiä ja nosti liikevaihdon budjetoitua korkeammaksi.

Loiste Lämpö jatkoi investointejaan kaukolämpöverkostoon. Kajaanissa kaukolämpöverkko ulottuu nyt myös Heinisuon alueelle, jonne rakennettiin uutta runkolinjaa yli kilometrin pituudelta.

Kaukolämmön tuotantotapa kohti hiilineutraalia

Loiste Lämmön merkittävä hanke tuotantotavan uudistamiseksi eteni vauhdilla Business Finland myönnettyä hankkeeseen EU:n tukea noin 5,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä vähentää fossiilisen polttoaineiden käyttöä.

”Siirrymme kaukolämmön tuotannossa niin sanottuun hybridimalliin, jossa hyödynnetään sähköä ja polttoa käyttäviä lähteitä monipuolisesti. Tavoitteenamme on muuttaa Loiste Lämmön kaukolämpötuotanto täysin hiilineutraaliksi 2030 mennessä,” Marko Kesti kertoo.

Kaukolämpötuotteisiin lanseerattiin päästötön energiatuote, joka perustuu Kajaanissa sijaitsevan supertietokone Lumin hukkalämpöön. Jatkossa hukkalämmön talteenotosta syntyvällä tuotannolla tavoitellaan 20 prosentin osuutta kaukolämmön tuotannossa.

Uutta säävarmaa sähköverkkoa yli 700 kilometriä

Sähköverkkoyhtiö Kajave jatkoi määrätietoisesti investointejaan sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseksi ja lisääntyvän paikallisen sähköntuotannon verkkoon liittämiseksi.

Yhtiö investoi sähköverkon kehittämiseen viime vuonna 22,3 miljoonaa euroa. Entistä säävarmempaa sähköverkkoa rakennettiin yli 700 kilometriä. Verkkoa laajennettiin uusilla liittymillä ja vanhaa verkkoa korvattiin muun muassa siirtämällä ilmajohtoja teiden varsille.

Uutta tuulivoimaa kytkeytyi Kajaven verkkoon 186,7 megawattia (MW). Verkkoon on tällä hetkellä liitettynä tai liittymässä viisi tuulivoimapuistoa, joiden kokonaisteho on noin 500 MW.

Myös pienten aurinkovoimaloiden rakentaminen jatkui voimakkaana. Verkkoon kytkettiin 208 uutta pienvoimalaa, mikä oli lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.

Kajave piti siirtohintansa aiemmalla tasolla eikä perinyt asiakkailtaan perusmaksuja huhti–toukokuussa.

”Annoimme asiakkaillemme kaksi perusmaksutonta kuukautta helpottaaksemme kohonneiden sähkönhintojen kanssa kamppailevien asiakkaidemme tilannetta”, Kajaven toimitusjohtaja Timo Jutila kertoo.

Sähkönkulutustiedot Fingridin Datahubiin

Osana energiajärjestelmän vihreää siirtymää Kajave otti käyttöön kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämän, kaikki sähkönkäyttöpaikat kattavan Datahubin, johon yhtiön kaikki lähes 59 000 asiakasta liitettiin onnistuneesti.

Kajave toimittaa Datahubiin päivittäin noin 1,5 miljoonaa mittarinlukemaa.

Yhtiön asiakkaat löytävät Datahubista omat sähkönkulutustietonsa nyt tunnin tarkkuudella. Järjestelmää kehitetään vuosien 2023–2028 aikana niin, että tulevaisuudessa lukemat näkyvät 15 minuutin tarkkuudella.

”Olemme jo aloittaneet toimenpiteet, kuten mittarien vaihdon ja tiedonsiirron kehittämisen, jotta lyhyempi mittausjakso on tulevaisuudessa mahdollinen”, Timo Jutila kertoo.